Tänään oli oikein hyvä päivä. Päätin aamulla käydä pienellä kävelyllä ja vein postikortteja postilaatikkoon. Sitten hain hygieniatuotteita Ulmaista, joka on uusi lempikauppani. Sieltä löytyy kaikenlaista alusvaatteista matkalaukkuihin ja pienistä huonekaluista kosmetiikkaan. Ostin sieltä Marseille-saippuaa, deodoranttia ja kosteuspyyheitä. Kosteuspyyhkeiden nimi on osuvasti Bimbix. Nauraa hihittelin tälle itsekseni kaupassa. Bimbixasiat siis kunnossa!
Kuppiloissa parempaa
Olen täällä ottanut asiakseni syödä vain pienissä pubeissa ja kuppiloissa, joten kävin syömässä Via Pecchio 8:ssa sijaitsevassa Tavola Fredda:ssa.
En nyt muista ruuan nimeä kuollaksenikaan, mutta se oli tortillaleipä, joka taitetaan kahtia ja grillataan vähän aikaa kuumalla grillillä rapeammaksi. Sen jälkeen väliin laitetaan tomaattia, mozzarella-juustoa, rucolaa ja tonnikalaa. Sekä majoneesia. Oli hyvää ja maksoi Cola Zeron kanssa vain 6,50€. Paljon autenttisempaa kuin suuremmissa ravintoloissa. Ja myös paljon rauhallisempaa. Kahvilassa oli vanha setä koiransa kanssa ja sitten paikalle tuli myös pariskunta.
Illalla hengattiin huoneen kämppisten kanssa. En ole vielä siis edes kertonut, että olen täällä hostellissa vapaaehtoisena työntekijänä. Vapaaehtoishommiin voi hakeutua usean eri ohjelman kautta, ja itse olen täällä semmoisen kuin HelpStay:n kautta. Onneksi tiesin HelpStaysta jo aiemmin, sillä en olisi ehkä löytänyt vaihtoehtoja Milanoon jäämiseen muuten. Saan siis yöpyä hostellissa ilmaiseksi tekemääni työtä vastaan. Teen töitä 4h päivässä, 6 päivänä, mikä on aivan loistava määrä tekemistä hostellin vastaanotossa.
Meitä on vapaaehtoisena täällä 8 henkeä, yksi käy töissä omistajan toisessa hostellissa tässä lähistöllä ja me muut teemme töitä tässä Pandassa. HelpStay-jäsenyys maksaa 29,90€ vuodessa jonka maksoin ilomielin, sillä sillä hinnalla saan nyt kuukauden yöpymiset ilmaiseksi. Sen jälkeen voin vaihtaa paikkaa tai jäädä pidemmäksi aikaa, maksimissaan 6kk.
En ole vielä päättänyt mitä teen.
Illalla meillä oli mukava hetki koko poppoon kanssa kun ranskalainen kämppis teki lettuja ja veimme ne vastaanottoaulaan, jossa yksi meistä teki vielä vuoroaan loppuun ja söimme siinä sitten lettuja. Juttelimme samalla maailman pienimmästä kännykästä, jonka amerikkalainen uusi vapaaehtoinen toi mukanaan tänään.
Lost In Life, Amore 